25. elokuuta 2015

Elokuu, rakkaani


Elokuu, rakkaani
ihana on sinun ilta-aurinkosi lämmin hehku
aamuinasi nostatat joelta tiheän utuverhon koko pienen kaupungin suojaksi
metsiin kypsytät mustikat, puolukat
vadelmat polkujesi pientareille

Lähetät jo ensimmäiset linnut matkaan
toiset joutuvat metsästäjien saaliiksi,
toiset saavat vapaasti paeta pimenevää syksyä, hiljaa hiipivää kylmyyttä pakoon

Olet kuin äiti, joka syöttää kaikki lapsukaisensa kylläisiksi,
tarjoaa heille varastoistaan kaiken minkä löytää
ja rukoilet että he saavat sellaiset eväät
jolla selviävät tulevassa tuulessa, tuiskussakin

Olet kaunis, viisas
upeasti ikääntyvä nainen

Rusotat kouluun palaavien pienokaisten posket
teet arkeen palaamisen helpommaksi kestää

Tuot täysikuun taivaalle viimeisinä päivinäsi
ennen sitä jo sytyttelit pienet taivaan kynttilät
ja tanssitit pohjanpalojakin

En koskaan kyllästy iltoihisi, jotka hehkuvat ennen pimeää
en kyllästy päiviisi, jolloin kesä ei olekaan vielä ohi
enkä kyllästy aamuihisi, jotka heräävät hitaasti, nautiskellen

Olet ihana syy siihen, miksi tarvitsen uuden villapaidan.